Taide syntyy tuskasta.

perjantai 2. joulukuuta 2011

Kelan lappusia täytellen

Mun on tässä pitänyt täytellä Kelaan kuntoutustukihakemus traumaterapiaa varten, ja se on ihan kamalaa.

"ISKÄ mitä mä kirjotan tähän kohtaan Miten sairaus haittaa elämääsi kun ei mulla ole mitään sairautta?"

Mä en haluaisi kirjoittaa noille liuskoille mitään arkaluontosta tietoa musta, tuntuu pahalta. 
Mä en myöskään ole koskaan mieltänyt itseäni sairaaksi.
Me täällä meillä ei haluta kutsua mua sairaaksi, eikä kukaan mua sairaana pidä. Mulla on vaikea masennus, vaikea ahdistuneisuus, vahvaa dissosiatiivista oireilua mutta mä en ole sairas. Mun mielestä sairaus on semmoinen kuin diabetes, rytmihäiriö tai vaikka Kroonin tauti. 

Silti mulle tulee paha mieli, jos mun masennusta sun muuta vähätellään, joku sanoo esim. "Munki pitäis syödä jotain lääkkeitä" eli vähätellään lääkitystä ja sen merkitystä sekä syitä jolla lääkitys määrätään.

Tällasta taas.

Pahan mielen ja pahan olon syitä tällä hetkellä

1. Mulla on niin sekava oli just nyt.
 Oon kai vielä vähän kuumeinen, syönyt huonosti ja epäterveellisesti, juonut liian vähän ja verenpaineet ja verensokerit heittelee missä sattuu.

2. Mua harmittaa etten pääse salille koska oon kuulemma kipeä.

3. Tänään oli mun elämäni ensimmäinen gyne käynti
 ja se oli inhottavaa ja papa näytteen ottaminen sattui, maanantaina labraan jossa ne kattoo kilpirauhasen toiminnan ja sen, onko mun mahakivut ja kummalliset vuodot johtuneet mahdollisesta keskenmenosta ja viikon päästä tulee klamydia ja tippuri testin tulokset, en mä usko että mitään näistä on mutta raskaus=keskenmeno on mahdollinen ja se inhottaa ja pelottaa vaikken uskokaan että se olis tapahtunut.

4. Mua harmittaa kans se, etten tältä kuumeilultani jaksa nähdä mun poikaystävääni vaikka mulla on ikävä. Taas menee yhteistä aikaa hukkaan kun kohta ei pystytä näkee näinkään usein.


5. Mulla on aivan maksimaalinen itseinho ja itseviha vitutus päällä nyt.
 Mulla ei ole minkäänlaista itsekuria tällä hetkellä, musta tuntuu et voisin aivan yhtä hyvin vaikka leikata itteltäni kielen irti, etten vois syödä.


torstai 1. joulukuuta 2011

Mulla on tosi paha mieli... Mä en tajua miten mä vieläkin juttelen kuolleelle ihmiselle niinkuin se olis mun vieressä, nauran ja itken samaan aikaan, mä kaipaan niin kovasti.

Mä oon juonu liikaa kahvia ja mulla on kuumetta. Lisäks olen syönyt ihan hirveästi.

Heikottaa, pitää juoda.